Usein kysyttyjä kysymyksiä terapiasta
Ratkaisukeskeinen lyhytterapia ei välttämättä ole käsitteenä yhtä tuttu kuin vaikkapa psykoterapia – ja silti se voi olla juuri se tuki, jota kaipaat tässä hetkessä. Kaikki eivät tarvitse tai edes hyödy pitkästä terapiaprosessista. Joskus jo muutama selkeyttävä ja kannatteleva keskustelu oikean ihmisen kanssa auttaa näkemään tilanteen uudessa valossa, löytämään suuntaa ja vahvistamaan omia voimavaroja. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on matalan kynnyksen keskusteluapua, joka ei vaadi diagnoosia, lähetettä tai pitkää sitoutumista – vaan tarjoaa tilan pysähtyä itsesi äärelle silloin, kun tarve on.
Alle on kerätty tyypillisiä kysymyksiä koskien lyhytterapiaa, sen tavoitteita ja tarkoitusta sekä muutamia käytännön asioita. Toivottavasti näistä on sinulle hyötyä! Voit lisäksi halutessasi laittaa minulle viestiä yhteydenotto-sivun kautta, mikäli et löydä vastausta omaan kysymykseesi.
Milloin kannattaa hakeutua ratkaisukeskeiseen lyhytterapiaan?
Ratkaisukeskeinen lyhytterapia tarjoaa tilan pysähtyä ja kuulostella itseään turvallisessa ja kannattelevassa ilmapiirissä. Se voi auttaa sinua näkemään asiat uudessa valossa, vahvistamaan omia voimavarojasi sekä löytämään suuntaa, kun polku on hetkeksi hämärtynyt. Voit hakeutua terapiaan esimerkiksi silloin, kun:
kaipaat selkeyttä tai suuntaa elämäntilanteeseesi
haluat muutosta ajattelu- tai toimintatapoihin
jaksaminen, työ tai ihmissuhteet kuormittavat
koet stressiä, ahdistusta tai lievää masennusta
haluat vahvistaa omia voimavarojasi tai tunnistaa tarpeitasi
haluat kehittää itseäsi vaikkapa vuorovaikutustaitojen osalta
Terapiaan tullakseen ei tarvitse odottaa, että asiat ovat huonosti. Usein ajoissa aloitettu keskustelutuki toimii ennaltaehkäisevästi ja kannattelee muutoksen kynnyksellä.
Millaiseen tilanteeseen ratkaisukeskeinen terapia ei ole oikea valinta?
Ratkaisukeskeinen lyhytterapia ei ole tarkoitettu tilanteisiin, joissa on kyse vaikeista tai pitkittyneistä mielenterveysongelmista. Mikäli tarvitaan akuutin kriisin hoitoa, psykiatrista arviointia tai lääkinnällistä hoitoa (esim. vakava masennus, itsetuhoisuus, psykoottiset oireet), ensisijainen paikka asioiden ratkomiseksi on esimerkiksi terveyskeskus tai psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelut.
Mitä asioita terapiassa voi käsitellä?
Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa voit pysähtyä sinulle merkityksellisten kysymysten äärelle. Yhdessä voimme tutkia esimerkiksi:
työelämän kuormitusta tai työuupumusta
ihmissuhteiden kipukohtia tai vuorovaikutushaasteita
vanhemmuuden ja elämänvaiheiden muutoksia
omien rajojen hahmottamista ja vahvistamista
itsetuntoon, riittämättömyyteen tai häpeään liittyviä tunteita
menetyksiä, pettymyksiä ja elämän kipupisteitä
muutostoiveita, jotka eivät vielä ole saaneet muotoa
Terapiassa ei etsita syyllisiä, vaan rakennetaan toivon siltoja siitä, missä olet tänään ja mihin toivot huomenna kulkevasi.
Tarvitsenko lähetteen terapiaan?
Et tarvitse lähetettä. Voit varata ajan suoraan silloin, kun tunnet siihen tarvetta. Kynnys hakeutua keskusteluavun piiriin voi olla matala.
Saako käynneistä Kela-korvausta?
Ratkaisukeskeinen lyhytterapia ei ole Kela-korvattavaa, eikä siihen liity diagnosointia tai lähetettä. Tämä mahdollistaa sen, että voit hakeutua keskusteluavun äärelle nopeasti, omilla ehdoillasi ja juuri silloin kun sinulle sopii.
Tehdäänkö käynneistä Kanta-merkintöjä?
Ei tehdä. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia ei ole terveydenhuollon palvelua, joten käynneistä ei muodostu merkintöjä Kanta-arkistoon.
Kannattaako terapiaan hakeutua livenä vai etänä?
Molemmissa vaihtoehdoissa tärkeintä on tulla kuulluksi ja kohdatuksi. Etätapaaminen voi tuoda rauhaa ja joustavuutta, kun taas livetapaamisessa voi olla läsnäolon tuntua eri tavalla. Valitaan yhdessä se tapa, joka palvelee sinua parhaiten juuri nyt.
Miten valitsen itselleni sopivan terapeutin?
Sopiva terapeutti tuntuu turvalliselta ja läsnäolevalta. Terapeutin tehtävä on esittää hyviä kysymyksiä, jotka auttavat valottamaan tilannettasi ja mahdollisesti tarkastelemaan sitä uudelta näkökulmalta. Tämä edellyttää hyvää keskinäistä yhteyttä ja terapiatyöskentelyn tärkein kulmakivi onkin luottamus. Tutustumiskäynnin avulla voit tunnustella, syntyykö yhteyttä, ja koetko tulevasi aidosti kuulluksi.
Mitä voin odottaa ratkaisukeskeiseltä terapialta?
Voit odottaa lämmintä kohtaamista, joka kannattelee mutta ei painosta. Työskentely on myötätuntoista, selkeyttävää ja toiveikkuutta vahvistavaa. Keskustelujen lomassa voidaan ottaa käyttöön myös harjoitteita tai tehtäviä, jotka auttavat syventämään oivalluksia ja tuomaan muutoksia arkeen.
Kuinka monta kertaa terapiassa yleensä käydään?
Ratkaisukeskeinen terapia on usein lyhytkestoista. Jo yksi tapaaminen voi tarjota uutta näkökulmaa, ja monelle 3–5 tapaamiskertaa on sopiva. Myös pidempiaikainen työskentely on mahdollista. Kesto ja rytmi määrittyvät aina sinun tarpeistasi käsin.
Miten ratkaisukeskeinen lyhytterapia eroaa muista terapiamuodoista?
Ratkaisukeskeisessä terapiasuuntauksessa huomio kiinnittyy siihen, mitä toimii ja mitä toivot. Sen sijaan, että keskitytään laajasti menneisyyden ongelmien tutkimiseen, etsitään konkreettisia askelia kohti parempaa arkea. Työskentely on dialogista, arvostavaa ja tulevaisuuteen suuntaavaa.
Voiko terapiaan tulla, vaikkei ole "mitään isoa ongelmaa"?
Kyllä voi. Moni tulee terapiaan tilanteessa, jossa jokin on hämmentynyt tai muuttumassa, mutta selkeää ongelmaa ei ole. Keskustelut voivat auttaa selkiyttämään ajatuksia, tunnistamaan omia tarpeita ja vahvistamaan omannäköistä elämäntapaa.
Voinko tulla pariterapiaan yksin?
Keskustelu parisuhteen kysymyksistä on mahdollista myös yksilöterapiassa. Vaikka pariterapia on tarkoitettu yhteiseksi prosessiksi, voit hyvin tulla yksin tutkimaan omia kokemuksiasi ja rooliasi suhteessa.
Onko terapia "pelkästään keskustelua"?
Terapiassa keskustelu on keskiössä, mutta sitä täydentävät tarvittaessa erilaiset harjoitteet. Harjoitteet voivat tapahtua tapaamisen aikana tai niitä voidaan tehdä välitöinä eli kotityöskentelynä. Ne valitaan aina yksilöllisesti ja tukemaan sinulle tärkeitä tavoitteita.
Miten voin valmistautua ensikäyntiin?
Erityistä valmistautumista ei tarvita. Halutessasi voit pohtia, mitkä asiat askarruttavat mieltäsi tällä hetkellä, tai mitä toivoisit elämääsi lisää. Kaikki muu rakentuu tapaamisen aikana.
Onko terapia luottamuksellista?
Keskustelut ovat luottamuksellisia ja salassapito säilyy myös terapiasuhteen päättymisen jälkeen. Poikkeuksena on vain tilanne, jossa henkilö on vakavassa vaarassa itselleen tai toisille – silloin terapeutilla on lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus.
Voiko työnantaja maksaa terapian?
Kyllä. Jos työnantaja on valmis tukemaan hyvinvointiasi tällä tavoin, voimme sopia laskutuksesta erikseen. Työnantajan tarjoama keskustelutuki on monelle arvokas mahdollisuus pysähtymiseen.
