Minäpystyvyys – avain lapsen ahdistuksen ehkäisyyn
Kun rakkaus estää kasvamasta – miksi lapsi tarvitsee pettymyksiä ja pieniä epäonnistumisia
Vanhemmat haluavat lapselleen yleensä hyvää – tai jopa vain parasta. Me toivomme, että lapsen tie olisi tasainen ja kivuton, että kukaan ei satuttaisi, että kaikki sujuisi. Siksi pyrimme vanhempina raivaamaan esteitä, silittämään säröjä sileiksi ja tarjoamaan nopeasti ratkaisuja, kun huomaamme lapsen hädän, ahdistuksen tai tuskan tilanteesta. Näin toimien haluamme suojella, turvata ja auttaa. Hyvää tarkoittaen saatamme kuitenkin huomaamattamme estää jotakin tärkeää syntymästä: lapsen uskoa itseensä.
Kun mikään ei saisi mennä pieleen
Jos lapsi ei saa koskaan pettyä, epäonnistua tai huomata, ettei elämä aina mene toiveiden mukaan, voi olla ettei hänelle pääse syntymään kokemusta siitä, että pettymyksistä selvitään.
Sen sijaan voi käydä niin, että syntyykin pelko, jota lapsi ei osaa itse edes sanoittaa: “Entä jos en osaakaan? Entä jos en pärjää ilman apua?”
Toisaalta, turvallinen pettymys on aivan eri asia kuin trauma. Turvallinen pettymys on pieni arjen epäonnistuminen, joka tapahtuu rakastavassa ilmapiirissä.
Parhaimmillaan se on vanhemman sanoittama kokemus: “Et onnistunut VIELÄ.” Juuri sellaiset tilanteet rakentavat minäpystyvyyttä, jota Albert Bandura kuvaa uskona omaan kykyyn selviytyä, vaikuttaa ja oppia. Kykyyn joka tulevaisuudessa suojelee mieltä särkymästä, kun vastaan tulee suurempia epäonnistumisia ja vastoinkäymisiä.
Vaikka elämän haasteet eivät katoa, niitä voi oppia kantamaan
Jos aikuinen vanhempana pyrkii poistamaan kaikki esteet lapsen tieltä, hän saattaa tahtomattaan viestittää: “Sinä et selviä tästä yksin.” Lapsi ei pääse harjoittelemaan elämän pienissä mittakaavoissa sitä, mitä elämä lopulta kuitenkin usein meille aikuisille tarjoaa: vastoinkäymisiä, epävarmuutta ja pettymyksiä siinä missä toki myös onnistumisia ja iloa.
Läsnäoloa, ei pelastamista
Aikuisen tehtävä vanhempana ei ole estää vaikeita hetkiä tapahtumasta, vaan olla siinä läsnä ja tukena, kun ne tapahtuvat. Tukea, sanoittaa, lohduttaa. Ja samalla antaa lapselle kokemus: “Minulla voi olla paha mieli, mutta selviän kuitenkin tästä tapahtumasta ja tilanteesta.”
Lapsi saa turvallisesti kokemuksen siitä, että aina ei kaikki ole kivaa ja helppoa, vaan välillä tulee haastavia kohtia eteen, ja niistäkin selvitään.
Lapsen kasvua tukeva rakkaus ei ole esteiden raivaamista – vaan rinnalla kulkemista
Rakkaus on rajoja, rakenteita ja rohkaisua.
Se on myös sitä, että uskaltaa katsoa, kuinka lapsi pettyy, itkee ja sisuuntuu – ja pysyy vieressä ilman, että ottaa kokemusta pois.
Lisäksi se on luottamusta siihen, että lapsen on tärkeää päästä kokeilemaan, epäonnistumaan, yrittämään uudestaan.
Lapsen kasvua tukeva rakkaus on myös lapsentahtista. Kaikki eivät ole reippaita, ulospäin suuntautuneita ja aktiivisia heti. Sen sijaan osa tarvitsee turvallisuuden tunteen siitä, että saa osallistua omassa tahdissaan – sitten kun siltä tuntuu. Tätä puolestaan on vanhempien opittava sietämään.
Kun lapsi oppii, että hän pystyy, hän ei tarvitse täydellistä maailmaa ympärilleen – riittää, että hänellä on luja luottamus itseensä.
Vahva itseluottamus ankkurina elämän myrskyissä
Yhteenvetona voidaan todeta, että aidosti rakastava kasvatus ei tarkoita lapsen elämän silottamista täydelliseksi.
Pikemminkin se tarkoittaa turvallisen tilan luomista, jossa lapsi saa harjoitella elämän aaltoliikettä – sen mukanaan tuomia iloja ja pettymyksiä – tietäen, ettei ole yksin.
Antamalla tilaa pienille epäonnistumisille ja tukemalla niistä nousemista, me vanhemmat kylvämme siemenen lapsen uskoon omiin kykyihinsä.
Tämä itseluottamus, tuo sisäinen kompassi, on korvaamaton apu elämän myrskyissä.
Se on lahja, joka kantaa pitkälle aikuisuuteen – paljon kauemmas kuin yksikään raivattu este tai vältetty kolhu.
Terapeutti-Heidi Kemppainen – ihmisten voimavarojen suurin fani
Työskentelyssäni yhdistyvät rauhallinen läsnäolo, oivalluksia herättävät kysymykset ja vilpitön kiinnostus ihmisen tarinaa kohtaan. Uskon, että muutos syntyy halusta saavuttaa jotain parempaa kuin mitä juuri nyt on tarjolla. Minulle tärkeintä on luoda tila, jossa on lupa ajatella, tuntea ja kasvaa – omaan tahtiin, omalla tavalla.
Heidin koulutus ja sertifioinnit
Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti
Ammatillinen opettaja (AmO)
Tradenomi (YAMK) liiketoiminnan kehittäminen
Kasvatuspsykologian perusopinnot
Aikuiskasvatuksen perusopinnot
Master Coach
NLP Practitioner
