Kun parisuhteen keskusteluyhteys katoaa

Elintärkeä keskusteluyhteys

Pariterapiaa ratkaisukeskeisellä otteella Turku ja etänä

Kun parisuhteen keskusteluyhteys katoaa – mitä tehdä, jos toinen ei halua puhua?

Kun parisuhde takkuaa eikä yhteistä säveltä oikein löydy, kokemus voi olla raskas – jopa ahdistava ja toivottomuuden sävyttämä.

Tilanne on erityisen turhauttava silloin, kun toinen haluaisi keskustella ja löytää yhteyden uudelleen, mutta toinen ei koe asiaa yhtä tärkeänä tai ei ole valmis käsittelemään suhteen tilaa.

Tällöin pintaan voi nousta turhautumista, ärtymystä, pettymystä – ja lopulta luovuttamisen ajatuksia.
Jos tunnistit itsesi tästä, et ole yksin. Moni kokee jossain vaiheessa suhdetta samanlaista etäisyyttä ja neuvottomuutta.

Toivoa lisää uskallus avata ovi keskustelulle - vielä kerran.

Miksi toinen ei halua keskustella parisuhteen ongelmista?

Syy siihen, miksi puoliso vetäytyy keskusteluista, voi olla moninainen.

  • Hän ei ehkä ole saanut lapsuudenkodistaan mallia siitä, miten tunteista ja ristiriidoista puhutaan rakentavasti.

  • Hän saattaa olla uupunut elämän muiden osa-alueiden kuormituksesta, eikä hänellä juuri nyt ole voimavaroja käsitellä suhteen tilaa.

  • Tai ehkä käsittelemättömistä asioista on kertynyt niin suuri möykky, ettei tiedä, mistä enää aloittaa.

Joskus suhteessa on myös vakiintunut tapa, jossa keskustelut päätyvät kerta toisensa jälkeen umpikujaan. Kun samat roolit ja sanat toistuvat, kumpikaan ei enää koe tulevansa kuulluksi. Sama riita riidellään samalla tavalla kerta toisensa jälkeen uudelleen ja uudelleen.

Pariskunta tutkimassa merikarttaa veneen kannella pöydän ääressä

Hiljaisuus ei välttämättä tarkoita loppua – joskus se on alku uudelle tavalle kohdata.

Voiko parisuhteen tilannetta parantaa yksin?

Vaikka toinen ei olisi valmis puhumaan tai lähtemään pariterapiaan, voi silti tehdä niin halutessaan jotain myös itse.
Ensimmäiseksi voi pohtia, voiko tilanteen kanssa elää niin, että yhteiselämä voi jatkua – ja onko suhteen vaakakupissa edelleen paljon hyvää ja säilytettävää.

On myös hyvä kysyä itseltään:

  • Olenko kääntänyt jo kaikki kivet?

  • Onko jotakin, mitä en ole vielä kokeillut?

Joskus apua löytyy pienistä asioista, kuten yhteisestä tekemisestä, joka palauttaa ilon ja yhteyden.
Eräs pariskunta kertoi löytäneensä uudelleen läheisyyden, kun he alkoivat kuvata yhdessä hauskoja liikuntahaasteita someen – pieni yhteinen projekti toi takaisin leikkisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen.

Milloin ulkopuolisen tuesta voi olla apua?

Joskus jo se, että saa puhua ulkopuoliselle ammattilaiselle omista huolistaan, voi tuoda helpotusta ja uusia oivalluksia.

Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa etsitään yhdessä toimivia tapoja vahvistaa yhteyttä ja ymmärrystä – myös silloin, kun toinen ei vielä ole valmis keskustelemaan.

Ulkopuolisen kysymykset voivat auttaa näkemään tilanteen uudesta kulmasta ja huomaamaan vielä sen “kiven”, jota ei ole tullut käännettyä.

Terapeutti-Heidi Kemppainen – ihmisten voimavarojen suurin fani

Työskentelyssäni yhdistyvät rauhallinen läsnäolo, oivalluksia herättävät kysymykset ja vilpitön kiinnostus ihmisen tarinaa kohtaan. Uskon, että muutos syntyy halusta saavuttaa jotain parempaa kuin mitä juuri nyt on tarjolla. Minulle tärkeintä on luoda tila, jossa on lupa ajatella, tuntea ja kasvaa – omaan tahtiin, omalla tavalla.

Heidin koulutus ja sertifioinnit

Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti

Ammatillinen opettaja (AmO)

Tradenomi (YAMK) liiketoiminnan kehittäminen

Kasvatuspsykologian perusopinnot

Aikuiskasvatuksen perusopinnot

Master Coach

NLP Practitioner

 

Ratkaisukeskeinen terapeutti Heidi Kemppainen
Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti - Heidi Kemppainen

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *